Finland's Industrial Energy Resilience and the Importance of Renewing Finnish Saimaa In-Land Watersways LNG Infrastructures & New LNG-Powered Supply Chain Ships - Editor Prof. A Lahti's Suggestions for the Logistics Future of Saimaa Area (In Finnish)

18.11.2024

ITÄ-SUOMEN ENERGIATEOLLISEN (MUKAAN LUKIEN LNG, BIOKAASU JA VETYTALOUS) JA SISÄVESILIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIN  KEHITTÄMINEN LUOVAT SUOMELLE ELINTÄRKEÄÄ MAHDOLLISTA TULEVAISUUDEN KASVUA, HUOLTOVARMUUTTA  JA PITKÄN TÄHTÄIMEN RESILIENSSIÄ 

Yhteenveto: Mihin Itä-Suomen talouskasvu voisi perustua? Teknologia (uusi energiateknologia, LNG, vetytalous) ja tiede ovat mahdollisia talouskasvun avaimia. Tästä esimerkki on Yhdysvallat, joissa noin 100 huipputieteeseen nojaavaa yrityskeskittymää on maan korkean työn tuottavuuden ja talouskasvun taustalla. Enrico Moretti (University of California) kirjoitti vuonna 2012 kirjan "New Geography of Job" talouden klusteroinnin vaikutuksesta Yhdysvaltojen aluerakenteeseen. Moretti havaitsi, että yiopistokoulutus nostaa mm. Kalifornian urbaanien keskittymien ja osavaltion elintasoa, minkä mitta on tietotyötä tekevien korkea elinikäodote (life expectancies). Raportissaan "Effect of High-Tech Clusters on the Productivity of Top Inventors" Moretti osoittaa, että 10 city-aluetta kuten New York tai San Francisco Bay vastaa 70 % R&D:stä tietokoneisiin (Computer Science), 79 % puolijohteisiin (Semiconductors) ja 59 % lääketieteeseen (Biology and Chemistry). Vastapainona on taloudellisesti heikko maaseutu ja teollisuuskeskukset. EU:n tulisi luoda talousmalli alueiden kehittämiseksi. Vapaan markkinatalouden malli, jolla Yhdysvaltain klusterit ovat syntyneet, on vaikea kopioida. Aasian valtiokeskeinen malli ei sovi. EU:ssa Saksan perheyritysmalli on ollut menestys, ja Pohjois-Italian tai Jyllannin mallit. EU:ta puuttuu tiede-teknologia-perusteiset yritysjätit, joilla Yhdysvallat ja Aasia menestyvät. Suomen tulisi lisätä teknologian ja tieteen käyttövoimaa, sillä vain siihen Itä-Suomen talouskasvu voisi perustua. Robert J. Gordon1 havaitsi, että Yhdysvaltain suuri tuottavuuskasvu tapahtui vuosina 1870–1970 (Golden Century), jolloin syntyi suuria keksintöjä mm. rautatiet, sähkö, sanitaatio, lääkkeet, auto, lentokone ja tietokone. Gordon korostaa, että keksinnöt ja niihin nojaavat innovaatiot ylläpitävät tuottavuuskasvua vain, jos ne ovat mullistavia, minkä tunnusmerkki on se, että ne tuottavat yhteiskunnassa laajat sosiotaloudelliset muutokset. Tietoyhteiskunnassa verkkoutuminen (interconnection) on tärkein kasvun katalyytti, sillä se nopeuttaa radikaalien destructive) teknologioiden diffuusiota. Tämä on Nokia-Bellin laajennetun Gordon-analyysin perusaksiooma. Bell-analyysin mukaan yksittäiset innovaatiot voivat vauhdittaa tuottavuuskasvua, mutta tuottavuushyppäys tarvitsee käyttövoimaksi verkkoutuneen infrastruktuurin2 . Tietoteollinen vallankumous vauhdittaa fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin integrointia niin, että syntyy globaali (teko)älykäs infrajärjestelmä, jossa innovaatiot siirtyvät nopeasti uusille sovellusaloille (network externalities), ja synnyttävät tiede-teknologia-ryppäitä3 . Uusi (endogeeninen) kasvuteoria korostaa teknologiakehityksen, tiedon ja osaamisen merkitystä. 1980- luvulla Paul Romer4 yhdisti endogeenisen (Schumpeter) ja neoklassisen kasvuteorian. Uusi kasvuteoria ei selitä yksittäisen yrityksen menestystä vaan korostaa makrotasolla 1Robert J. Gordon (2016) The Rise and Fall of American Growth The U.S. Standard of Living since the Civil War. Series: The Princeton Economic History of the Western World. Princeton University Press. 2 Iraj Saniee, Sanjay Kamat, Subra Prakash, and Marcus Weldon. Will productivity, growth return in the new digital era? An analysis of the potential impact on productivity of the fourth industrial revolution. Nokia Bell Labs, 600 Mountain Avenue, Murray Hill, NJ 07974, p. 7. 3Schumpeter (1934, 1939, 1942) tunnistaa kolme ensimmäistä Kondratieff-aaltoa ja loput ovat neoschumpeteriläisten kirjoittajien tunnistamia. Yhteenveto: Innovation competition in global markets and Schumpeter's entrepreneur, Arto Lahti LAP LAMBERT Academic Publishing GmbH & Co. KG HeinrichBöcking-Str. 6-8 66121 Saarbrücken, Germany. 4Romer, Paul (1989): Increasing Return and New Development in the Theory of Growth, Chicago. 18.11.24 Sivu 2/29 2 sitä, että panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, koulutukseen ja markkinoiden avoimuuteen parantavat maan kilpailukykyä ja nopeuttavat tuottavuuskasvua. Uusi kasvuteoria olettaa, että tieteellisen tiedon kumuloituminen maailmantaloudessa, johon liittyy ulkoisvaikutuksia, verkostointia tuottaa suuremman taloushyödyn kuin perinteiset talousmallit, joiden ongelmana on alenevat rajatuotot (decreasing return). Tekoälyyn nojaavat mallit tuottavat kasvavat rajatuotot (increasing return), jolloin yritysten kuten Yhdysvaltain teknojätit kannattavuus, ROI, voi olla korkea pitkään siis tasolla 30 %5 . Digitalisaatiota edistää esineiden internet (IoT), jonka avulla voidaan automatisoida monia yhteiskunnan toimintoja. Tekoälyn tehokkaasta käytöstä seuraa nopea tuottavuuskasvu. Sen Bell ajoittaa vuosille 2028–2033, jolloin tekoälyn käyttö (diffuusio) saavuttaa Yhdysvalloissa kriittisen massan (critical mass), ja jolloin autonomisesti syntyvä verkostoekonomia (network effect) tuottaa "yhdistelmämagiaa" (combinatorial magic) siis generoi uusia radikaaleja innovaatioita, jotka tuottavat eksogeenista tuottavuuskasvua. Esimerkkinä ovat modernit lääkkeet, joiden perustana olevat geenianalysointityökalut ovat monimutkaisia. Lääkeinnovaation kuten kaikkien merkittävien teknologisten innovaatioiden vaatima T&K-panos on kasvanut. Sen sijaan lääkkeiden käyttöönotto on helppoa, kun lääkemolekyyli on kehitetty valmiiksi ja näin alkuperäinen molekyyli-innovaatio voivat tuottaa arvaamattomia sovelluksi. Taulukossa 1 on esimerkkejä siitä, mitä keksintöjä teollinen vallankumous ovat tuoneet käyttöömme, ja mikä on keksinnön kannalta mahdollistava, verkotettu infrastruktuuri. Bell-tutkimus soveltaa Gordonin mallia. . Suuret keksinnöt: 1. ja 2. teollinen vallankumous (Gordon, 2016) Mahdollistava (Foundational) verkotettu infrastruktuuri (Nokia-tutkimus) Auto Kuljetus Radio/TV, kodin tekniikka Energia Puhelin Viestintä Julkinen terveydenhuolto Terveys ja sanitaatio Toimistoautomaatio Energia (sähkö) ja Viestintä Kulutusluotot Energia (sähkö) ja Viestintä Muoti Viestintä ja Kuljetus Pikaruoka Energia (sähkö) ja Kuljetus Massaruokatuotanto Kuljetus Massaturismi Kuljetus Taulukko 1: Suuret keksinnöt: ja mahdollistava infrastruktuuri. Source: Iraj Saniee, Sanjay Kamat, Subra Prakash, and Marcus Weldon, p. 7. 5The Economist, Nov 15th 2018: Competition: The next capitalist revolution. Market power lies behind many economic ills. Time to restore competition https://www.economist.com/printedition/2018-11-17 18.11.24 Sivu 3/29 3 Kasvun avaintekijä on kommunikaatioverkko, joka on monien eri integroitujen laitteiden, työkalujen ja järjestelmien jne. kokonaisuus. Digitaalinen liikenneverkko sisältää autonomiset ajoneuvot ja älykkäät kuljetukset sekä näitä tukevan älykkään infrastruktuurin ja liikenteen hallintajärjestelmät. Energiaverkon digitalisaatioon kuuluu älykkäät verkkoutuneet siirtoverkot sekä hajautettu ja pääosin uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto. Digitaalinen terveysverkko saattaisi kattaa esimerkiksi henkilökohtaisen terveydentilan seurannan telelääketieteen keinoilla. Lisäksi tulee laaja, viides verkotettu infrastruktuuri, johon kuuluvat mm. robottien verkkoutuneet järjestelmät, 3D-tulostus tms. Uudet tekoälyohjatut digitaaliset verkostot lisäävät tuottavuuskasvua. Ne muuttavat monet erilaiset fyysiset toiminnot digitaaliseksi, jossa verkotetut tietokoneet ja ohjausjärjestelmät voivat suorittaa tehtäviä nopeammin ja tarkemmin kuin aiemmat fyysiset järjestelmät. Tekoälyalgoritmien kehitys mahdollistaa mukautuvat, oppivat järjestelmät, joiden käyttö säästää aikaa ja resursseja, kun ne toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä ei-toivottujen tapahtumien estämiseksi, ml. onnettomuudet, ruuhkat, energiakatkot ja koneviat. Bell-tutkimuksessa havaittiin, että Yhdysvaltoja vastaava kehityskulku on havaittavissa Kiinassa ja Intiassa, jotka seuraavat Yhdysvaltojen digitaalista transformaatiota ilman suuria viiveitä. Digitaalinen transformaatio on siis ilmeisesti selvästi enemmän kansainvälisesti rytmitettyä kuin perinteisten fyysisten teknologioiden diffuusio. Aina kyyniset ekonomistit eri puolilla maailmaa ovat esittäneet kysymyksen: Miksi mobiili Internet ei ole johtanut tuottavuuskasvuun? Bell-tutkimuksen mukaan syynä on se, että kehittyneissäkin maissa on rinnakkain (1) tehokas, mutta pieni digitaalitalous ja (2) suuri fyysinen talous. Yhdysvaltain digitaalitalous on 30 % taloudesta, työllistää 25 % työvoimasta, mutta vastaa 70 % ICT-investoinneista ja on tuottavuuskatalyytti 2,7 % vuodessa. Yhdysvaltain "fyysinen" talous on 70 % taloudesta ja työllistää 75 % työvoimasta, mutta sen tuottavuus kasvaa vain 0,7 % vuodessa. Fyysisten toimialojen osuus ICT-investoinneista on 30 %. Ne yritykset, joissa on panostettu digitaaliseen transformaatioon ovat saavuttaneet suurimman tuottavuuskasvun6 . Piilaakso (Silicon Valley) on saanut käyttövoimansa teknologisista innovaatioista, joista keskeisin on Internet. Internetin tarkoitus on luoda tietoväylä, jonka avulla teknologiarevoluution tähtäävä innovaatioprosessi voidaan alueellisesti hajauttaa. Internetin sosiaaliset vaikutukset ovat laajat. Internetiin liittyy hajauttavien voimien lisäksi alueellisesti keskittäviä voimia. Kansainvälisen kaupan transaktiot perustuvat verkostoihin. Internet helpottaa merkittävästi yli alueiden tapahtuvia transaktioita ja antaa innovaattoreille aikaa panostaa face-to-face-yhteyksiin. Internet edistää innovaatioiden keskittymistä urbaanigettoihin7 . (Huippu)osaajien verkostointi tuottaa tieto- ja teknologiapääomalle kasvavan rajatuoton (increasing returns to knowledge). Stanford University on Silicon Valley taustalla, joskin fedaraation Federal Defense -ohjelmat ovat olleet tässä tukena. EU:n missio oli Lissabon-strategia, joka jäi kriisien jalkoihin Suomessa. Sen sijaan Ruotsi panosti 4 % BKT:stä T&K-toimintaan ja tästä suuryritysten osuus oli 3/4 sekä klusteri- ja innovaatio-ohjelmaan. 6Mendel, M. and Swanson, B. (2017). "The coming productivity boom: transforming the physical economy with information." Technology CEO Council. https://www.techceocouncil.org/clientuploads/reports/TCC%20Productivity%20Boom%20FINAL.pdf Andrews, D., Criscuolo, C. and Gal, P. N. (2016). "The best versus the rest: The global productivity slowdown, divergence across firms and the role of public policy." OECD Productivity Working Papers, No. 5. https://www.oecd-ilibrary.org/economics/the-best-versus-the-rest_63629cc9-en 7 Saxenian, Annalee (1994) Regional Advantage: Culture and Competition in Silicon Valley and Route 128, Cambridge: Harvard University Press. 18.11.24 Sivu 4/29 4 Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna suhteellisesti suljettu markkinatalous, mihin on monia syitä. Suomessa kansainvälisesti toimivia yrityksiä on vähän, kun Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälistyminen on laajaa. Suuri ero koskettaa kansainvälisesti toimivia ja ulkomaisesti omistettuja yrityspalveluyrityksiä, joita Suomessa on noin 10 % kaikista Pohjoismaissa toimivista yrityksistä, kun niitä Ruotsissa on 50 %. Ruotsissa Tukholmassa (Kista) toimii kansainvälisisiä yrityspalveluyrityksiä, jotka levittävät tehokkaasti teknologiainnovaatioita ja johtamisoppeja. Suomessa sähköisen kaupan kehitystyö on hidasta. Sähköisen kaupan alustat ja liiketoimintamallit ovat luotavissa vain pitkäjännitteisellä markkinoinnin kehitystyöllä, ja tulokset tulevat usein pitkällä viiveellä suhteessa perinteiseen liiketoimintaan. Moni suomalainen pk-yritys on jättänyt sähköisen markkinan kehittämisen puolitiehen. Suomesta puuttuu alan jättejä kuten Ruotsin Spotify. Sähköinen kauppa tuottaa kasvavan rajatuoton (Increasing Return), koska yritys voi "skaalata" resurssinsa ilman maa- ja toimialarajoja, kun taas perinteinen kauppa "skaalautuu" alueellisesti. Sähköisen kaupan verkostoekonomia näkyy Yhdysvaltain teknojättien liiketoiminnassa vuodesta toiseen monopolistisena markkina-asemana ja ylisuurina voittoina (Supernormal profits). Vuonna 2019 EU:ssa oli 7,8 milj. tietotekniikan asiantuntijaa, kun asiantuntijoita pitäisi olla 20 milj., jotta hallittaisiin uudet työkalut mm. data-analyysit 8 . EU:ssa kasvuyritykset eivät onnistu nopeassa kasvussa globaalimarkkinoilla kuten Yhdysvaltain tai Kiinan yritykset. Teknologisten uudistusten hidas läpivienti yrityksissä selittää 30–50 %9 EU:n heikosta tuottavuudesta suhteessa Yhdysvaltoihin. EU on onnistunut hyvin startupyritysohjelmissa, joskin startupit ovat yleensä pieniä ja heikosti resursoituja. EU:n heikkous on vähäiset panostukset läpimurtoteknologioihin kuten akut10. EU-maissa säästävyys on korkea mutta se ei ruoki digitaalista transformaatiota11 . Pääomakannan kasvattaminen ei palvele tuottavuutta. Sen katalyytti on teknologia ja osaaminen. Teollisen ajan nerokkain innovaatio on internet, johon kytkeytyy noin 10 mrd. laitetta. Superchell toteutti internetin hyödyt maksimoivan matalan organisaation, ja yritys on Yhdysvaltain teknojättien tapaan tuottanut korkean kannattavuuden vuodesta toiseen. Internetiin liittyy verkostointi (network externalities). Palvelun arvo kasvaa käyttäjien määrän funktiona (ceteris paribus). Tuottavuuden ydin Itä-Suomessa on uuden teknologian kehittäminen ja nopea diffuusio älykkään erikoistumisen perustaksi. EU-maissa on suuri pula IT-osaajista. Asiassa on IT-ylijäämä. Itä-Suomeen voisi organisoida IT-koulutus uutena palveluvientialana. Teknologiatihentymissä kuten Silicon Valley tai Stuttgart metropoli työn tehokkuus ja palkkataso ovat huippua. Suomi tarvitsee huippuosaajia ulkomailta ja suomalaiset kasvuyrittäjät olisi valmennettava kansainvälisiksi. Erona Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan nähden on, että näillä mailla on pitkä perinne kaupassa Viking-ajasta lähtien, mistä kumpuaa sosiaalinen joustavuus. Suomi on maailman 2. pääomaintensiivisin maa Kanadan jälkeen. Digitalisaatio on keino taistella inflaatiota vastaan ja vähentää byrokratiaa. Suomessa olisi arvioitava kriittinen infrastruktuuri ja sen pohjalta tulisi rakentaa alueellisia kasvukäytäviä, joita voisi olla kaksi periferiaa tukevaa: 8European Commission, 2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade, March 2021. 9Bloom N., Sadun R., Van Reenen J., Can European firms close their 'management gap' with the US?, VOXEU, 2017. 10Gilbert R., Innovation Matters: Competition Policy for the High-Technology Economy, July 2020. 11Gossé J-B., Hermet E., Mourjane A., Dufouleur M., Developing the Capital Markets Union to mobilise savings and stimulate investment in Europe, Banque de France Bulletin, September – October 2020. 18.11.24 Sivu 5/29 5 1. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat tehneet yhteistyötä yhteisen älykkään erikoistumisen strategian puitteissa. Älykäs erikoistuminen Itä- ja PohjoisSuomessa vuosina 2022–2027 tavoittelee maakuntien asiantuntijoiden yhteistyön vakiinnuttamista. Samalla tuetaan innovaatioiden syntymistä sekä klustereita. ELMO II -verkosto tukee kansallista ja kansainvälistä verkostointia, johon liittyy Vanguard Initiative ja European Clusters Excellence Labelling Structure (EUCLES) ja European Cluster Alliance (ECA) jäsenyys 12 . 2. Suomen kasvukäytävä ulottuu Helsingistä Seinäjoelle. Siihen kuuluu 17 kuntaa ja kaupunkia, ja 4 maakuntaliittoa: Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pirkanmaan liitto. Suomen kasvukäytävä on kasvun ja kilpailukyvyn ydinalue. Siellä asuu 42 % Suomen väestöstä, tuotetaan 50 % BKT:stä ja 60 % Suomen T&K-toiminnasta13 . Suomen kasvukäytävän osuus on 60 % Suomen T&K-toiminnasta. Siellä toimii suuri osa Suomen globaaleista yrityksistä, joilla on usein pääkonttori pääkaupunkiseudulla sekä tuotannollista ja T&K-toimintaa kasvuväylän varrella. Yhteistä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, PohjoisKarjala, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) on pitkät etäisyydet, harva asutus, pitkä itäraja, josta on tullut NATOn itäraja Ukrainassa sotaa käyvään Venäjään. Metsä ja puun teollinen jalostus tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia mutta keskeistä on alueen lähtökohdista lähtevä markkinaperusteinen kasvu, jossa älykäs ja verkkoutunut infrastruktuuri on perusta. Saimaan kanavan sulkeutuminen on haaste. Alueelle on syntynyt tavaraliikennekäytäviä rataverkon, maanteiden ja sisävesiväylien suunnassa raaka-ainelähteiltä kohti jalostusta. Ne ovat nyt vajaakäytöllä. Älykkään erikoistumisen strategia on nerokas - se voi toteutua kansainvälisen yhteistyön kautta. Yhdysvaltain teknojätit hallitsevat datakapitalismia ja niiden investoinnit voivat olla datakeskuksia ja supertietokoneita. Energiatehokas ja tekoälykäs infrastruktuuri voi edesauttaa sitä, että datakeskuksia perustetaan alueelle. Itä-Aasia (Japani, Kiina ja Etelä-Korea) on panostanut sähköisten liikennejärjestelmien teknologioihin ja voisi tarjota kumppanuutta T&K- ja tuotantoyksiköiden syntymisessä Itä-Suomeen ja näin nopeuttaa siirtymää sähköiseen liikenteeseen14 . Professori Pekka Neittaanmäki raportissa (Tekniikan alan koulutuksen laajeneminen 1990–2023) korostuu tekniikan koulutus kasvutekijänä. Tekniikan koulutus lisää maakuntien BKT:tä, mikä on tavoitteena koko Itä-Suomessa ja sen tavoitteen suhteen on menty oikeaan suuntaan, kun tekniikan koulutusta on laajennettu15 . 12 Vedämme Recognition-työryhmää EUCLES-verkostossa, ja pyrimme lisäämään Itä- ja PohjoisSuomen alueen näkyvyyttä osaavana kumppanina myös muissa verkostoissa", projektipäällikkö Riikka Tanskanen ELMO II -hankkeesta toteaa. 13 Suomen Kasvukäytävä | Suomen Kasvukäytävä | Yhteistyöverkosto, talousalue, innovaatioalusta, kehittämisalusta, liikkumisratkaisut (suomenkasvukaytava.fi) 14"Made in China 2025" ohjelman kohde on robotiikka, puolijohteet, luotijunat ja sähköautot. Tavoite on saavuttaa kriittisten komponenttien ja materiaalien 70 % omavaraisuus vuonna 2025. Kehitystä tukee vahva insinöörikoulutus ja startup-kulttuuri. Kiinan missio on nostaa 6 yliopistoa maailman 15 parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2030 mennessä. Kiinan "Made in China 2025" kehitysohjelman, jossa T&Kpanosten kohteena on robotiikka, puolijohteet, luotijunat ja sähköautot. Kiinan tekoälykehitystä tukee suuri koulutettu väestö. Kiinassa on tekoälyn paljon kehittäjiä ja startupeja. Eräs Kiinan projekteista on sirun (chip) kehittäminen, jolla on 20-kertaa parempi suorituskyky kuin amerikkalaisilla vastaavilla. 15Neittaanmäki: Yliopistotason diplomi-insinöörikoulutusta annetaan 9 paikkakunnalla ja neljällä sivukampuksella Suomessa 13 paikkakunnalla. Tekniikan koulutus on laajentunut Keski-Suomessa (Jyväskylän yliopisto), Itä-Suomessa (Itä-Suomen yliopisto), Pohjanmaalle (Vaasan yliopisto) sekä 18.11.24 Sivu 6/29 6 Tekoäly on hyvä työntekijä. Se tekee 24 tuntia töitä ilman taukoja. Tekoälyä tarvitaan nostamaan tuottavuutta. Saimaan vesistöalueella liikenteen kehittämistä rajoittaa pula osaajista. Osaajien tarve oli historiallisesti luonnollisesti vähäinen, kun sisävesiliikenne perustui pitkälti puutavaraproomuihin ja hinaajiin. Nyt haasteena on löytää Saimaan mahdollisuudet uudelleen, missä tekoälyn laaja käyttö voi olla mahdollistaja. Suomen järvien ja muiden sisävesien yhteispinta-ala on 33.350 km² ja yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on noin 235 km³. Suomen suuret järvet ovat (km²): Suur-Saimaa 4.380 km², Päijänne 1.081, Oulujärvi 893, Inarijärvi 1.084. (Wikipedia) Itä-Suomen kaupungit ja kuntakeskukset ovat kasvaneet järvien rannoille. Nyt olisi löydettävä Itä-Suomen älykkään erikoistumisen strategia. Saimaan maakuntien tulisi omaksua Saksassa vallitseva mannermainen talousoppi, jonka tavoite on kehittää teollisten tuotteiden ja palveluiden arvoketjua alueellisesti hyödyntäen maantiedettä optimaalisesti. Saksan talouden moottorina ovat perheyritykset (Mittelstand), joista yli 400.000 yritystä toimii globaalisti. Tuotanto hajautuu kaupunkien ulkopuolella ja näin vapautuvat historialliset keskustat hallinnon, ylipistojen ja matkailun käyttöön. Saksa on liittovaltio, jossa osavaltioilla on taloussuuri rooli. Johtavat osavaltiot ovat Bayern, Baden-Württemberg, Nordrhein-Westfalen, Niedersachsen ja Hessen. Näissä toimivat yritykset vastaavat pääosasta vientiä. BKT-kasvu on suurinta idässä, johon federaatio ohjaa startupeja16 . Saksan talousihmettä kuvaa Baden-Württemberg, jossa työttömyys on 4–5 %. Siellä on vahva teollisuus (Daimler, Porsche ja Bosch), palveluita (SAP ja Bilfinger Berger) ja lääketeollisuus (Pfizer, GlaxoSmithKline, Roche, Nycomed, Ratiopharm, Baxter ja Boehringer Ingelheim). Perheyritykset (Mittelstand) tarjoaa 2/3 työpaikoista ml. kone- ja sähköteollisuus, ICT ja biotekniikkaa. Siellä on 9 yliopistoa, 39 ammattikorkeakoulua ja 130 tutkimuslaitosta17 . Autoklusteri kehittää autotekniikkaa (polttokennot, materiaalit, jne)18 . Saksa on vahva tekniikanaloilla kuten kemia, fysiikka ja bio- ja lääketiede. EU on valinnut 10 huippuyliopistoa, joista 4 on Saksassa19 . Suomessa Keisarillinen Aleksanteri Yliopisto on Saksan humboldtilaisen tiede- ja sivistysyliopiston idean mukainen. Humboldtilaisia tiede- ja sivistysyliopistoja ovat mm. Harvard, Purdue ja Stanford. Saksan neljä tutkimuslaitosta muodostavat tutkimusjärjestelmän rungon 20 . Saksa on sovelletun tutkimuksen huippua. Ulkomaiset Etelä-Pohjanmaalle (Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikkö) ja Satakuntaan (Tampereen yliopiston Porin yksikkö). Diplomi-insinöörikoulutus on Neittaanmäen mukaan ollut kunkin merkittävä askel. Korkealaatuinen teknologinen osaaminen on keskiössä vihreässä siirtymässä. Tekniikan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt reilun 20 vuoden aikana 9,3 % ja suoritettujen diplomi-insinööritutkintojen 47,0 %. Tohtoriopiskelijoiden määrä on lisääntynyt 82,3 % ja tohtoritutkintojen 143,2 %. 16 Sachsen on Saksan historiallinen teollisuusalue. Siellä on onnistuneesti luotu uutta kasvu, sillä sinne on sijoittunut korkean teknologia startup-yrityksiä, joita laskettiin olevan, kun siellä vierailin 150.000. 17 https://www.helsinki.diplo.de/Vertretung/helsinki/fi/04/Bundeslaend 18 European Automotive Cluster Network | European Cluster Collaboration Platform 19 European Commission: Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, Towards a Knowledge-based Economy. https://cordis.europa.eu 20 (1) Max Planck Society on luonnontieteiden, biologian ja humanististen tieteiden tutkimuskeskus, jossa toimii 7.000 tutkijaa 86 instituutissa, 50 % ulkomailta. Max Planck -tutkijoille on myönnetty yli 20 Nobel-palkintoa. (2) Helmholtz Society on Saksan suurin tutkimusorganisaatio, jonka 19 keskusta, ml. Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus. Tiedealat ovat energia, ympäristö, terveys, tieto, materiaalit ja ilmailu, avaruus ja liikenne. (3) Fraunhofer-Gesellschaft käsittää 76 tutkimuslaitosta. Tutkimusalueita ovat terveys ja ympäristö, liikkuvuus ja liikenne sekä energia ja polttoaineet. Sillä on 8 tytäryhtiötä eri maissa, edustustoja ja neuvonantajia. (4) Leibniz Society kokoaa 96 itsenäistä tutkimuslaitosta kohteena luonnontieteet, ilmailuavaruustekniikka, taloustiede, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet. 18.11.24 Sivu 7/29 7 tutkimus- ja innovaatiokeskukset toimivat näyteikkunana metropoleissa, ml. New York, Tokio, Sao Paolo ja New Delhi. Saksa on maailman johtavia patenttihakemuksilla mitattuna. Vuonna 2020 T&K-menojen osuus oli 3,1 % BKT:stä ja T&K-menot 107 mrd. euroa. Saksa investoi yli 3 % BKT:stä T&K-toimintaan. Saksa on tuottanut innovaatioita energiaa säästävistä LED-lampuista kudossuunniteltuun sydänventtiiliin. Saksan korkean teknologian strategia 2025 keskittyy 7 sovellusalaan: terveys ja hoito, kestävyys, ilmastonsuojelu ja energia, liikkuvuus, kaupunki ja maa, turvallisuus sekä työ ja liiketoiminta 4.0. Vuoden 2025 erityistavoitteisiin kuuluu syövän torjunta, muovin vähentäminen ja ilmastoneutraalius teollisuudessa21 . Ehdotus 1: Saksan mallin mukaisesti Itä-Suomeen olisi kehitettävä älykkään erikoistumisen strategian toteutusmalli, jonka perustaksi tarvitaan laadukas big data, tekoälyalgoritmit ja tutkijat. Itä-Suomen älykkään erikoistumisen strategia on tärkeä kansallisesti ja EU:lle ja siksi sitä rahoittaa esim. miljoonalla eurolla. EU:n johtavia instituutteja on Malik-instituutti22, St. Gallen, Zürich, Wien, Berliini, Lontoo, Peking ja Toronto. Instituutin perustaja on Fredmund Malik, joka on kehittänyt systeemisiä työkaluja, joita sovelletaan kompleksisuuden hallintaan ongelmissa, joita ei voi hallita perinteisillä työkaluilla. Malik Syntegration® on menetelmä, jolla voidaan sopeuttaa radikaalien uusien teknologioiden transformaation organisaation sosiaalisiin järjestelmiin dynaamisessa ympäristössä. Instituutti on tunnettu ympäri maailmaan yritysten ja maakuntien teollisen transformaation huippuosaajana. Malikin teesit ovat: "Knowledge bets money" ja "Knowledge bets power"23 . Globaalimarkkinoilla jatkuvat murrokset ovat pääsääntö. Ehdotus 2: Malik instituutti on kehittänyt tehokkaan joukkoälymenetelmän, jolla Itä-Suomen maakunnat voisivat rakentaa ja toteuttaa älykkään erikoistumisen strategian. Malik menestystarinoita on paljon eri maissa ja kansainvälisesti mm. Pariisin ilmastokokouksen konsensus. Tässä toteuttaja voisi olla SITRA, joka voi arvioida kustannukset. Globalisaatioon liittyy innovaatioiden tiivistyminen aluekeskuksiin. Vuonna 2050 2/3 väestöstä asuu cityalueilla. Japani on alueellisesti polarisoitunut. City-alueet (Tokio, Osaka, Fukuoka, Sapporo ja Nagoya)24 vastaavat noin 85 % Japanin varallisuudesta ja 4 % pinta-alasta. Sama keskittymisilmiö on monissa maissa. Tietointensiiviset ja globaalit liiketoiminnat keskittyvät. Metropolit, kuten New York, Lontoo tai Tokio, ovat voittajia. Suomessa klusterit ovat globaaleja eli ulottuvat yli valtiorajojen olennaisissa vaihdanta- ja verkostosuhteissaan ja siksi alueellinen keskittyminen itsessään toimi talouskasvun selittäjänä. Lisäksi globaali kilpailu- ja toimintaympäristö on kerroksinen (embedded) ja kaoottinen (Chaotic). Itä-Suomen tulee tehdä valintoja, joilla tietovirrat (information, knowledge) ja radikaalit innovaatiot syntyvät ja leviävät tasaisesti koko Yhdistyksen prioriteetti on tiede- ja tutkimustiedon siirto päättäjille ja yleisölle. TAT-2020-WirtschaftEinblick-Standort | Facts about Germany (tatsachen-ueber-deutschland.de) 21 TAT-2020-Wirtschaft-Einblick-Standort | Facts about Germany (tatsachen-ueber-deutschland.de) 22Olen Malik-insituutin tiedeyhteistyökumppani nimikkeellä Ambassador https://www.malik-management.com/en/malik-solutions/malik-tools-and-methods/malik-pims 23Malik, Fredmund (2008) Corporate Policy and Governance, Campus Verlag, Fankfurt, New York. 24 Kenechi Ohmae käyttää nimeä aluevaltio (Region state). Ohmae, K. (1995) The End of Nation State, A Harvard Business Review Book, Cambridge MA. 18.11.24 Sivu 8/29 8 maassa. Globaalit kestävän kehityksen haasteet, kuten ilmasto, energia, ruoka ja vesi, vaativat kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin aiemmat haasteet. Kehittyneet valtiot kuten Yhdysvallat ja Britannia suuntaavat tiede-teknologiapanokset valikoiden mm. medi-bio-tekoälyaloille. Matalan tulotason maat kuten Intia lisäävät panostusta perinteisille aloille25. Kiina panostaa perinteisten alojen perustutkimukseen ja rakentaa uusia huippuyliopistoja mm. tekoälykilpailuun. Ehdotus 3: Itä-Suomen älykäs erikoistuminen nojaa pienuuden ekonomiaan. Pkyritykset ovat vaarassa syrjäytyä markkinoilta, koska Venäjä on sulkeutunut ja sosioekonominen etäisyys länteen on suuri. Pk-yritykset tarvitsevat tekoälyä, jolla yhteydet markkinoille hallitaan ilman suuria kustannuksia26 . Kuten Peter Sarlin on oivaltanut, Suomeen tarvitaan tekoälyprofessoreita. Lappeenrannan yliopisto on tekoälyn pioneereja, ja voisi ottaa keskeisen roolin pk-ohjelmissa Itä-Suomen yliopiston ja Aalto yliopiston ohella. Tämä on laaja-alainen ohjelma, joten sen erillisrahoitus voisi olla luokkaa 10 milj. 3 vuodelle. Itä-Suomen liikennejärjestelmän sähköistäminen alusten ja kuorma-autojen osalta on suuri haaste. Fingrid Oy on suomalaisten kantaverkkoyhtiö ja yhtiö on jo vahvistanut Itä-Suomen kantaverkon kestävyyttä uusilla siirtoyhteyksillä. Raskaat proomut tai kuorma-autot tarvitsevat suurta tehoa, kulkevat ympäri vuorokauden ja altistuvat mm. lialle. Polttomoottori täyttää nämä vaatimukset. Polttomoottorin muuttaminen vedylle vaatii uudet tankit. Moottoriin tulee asentaa vahvistetut venttiilit, venttiilien istukat ja kaasulle suunniteltu polttoaineen ruiskutus nesteen sijaan. Haitta on, että palaminen tuottaa typpioksidia, jota voidaan vähentää lisäämällä ilmaa seokseen, mikä heikentää hyötysuhdetta27. Sähköön verrattuna vedyllä saadaan pidempi kantama ja nopeampi tankkaus eikä tarvita niukkoja metalleja kuten litium ja koboltti28. Sähköauton akut ovat ongelma haastavissa olosuhteissa, ne ovat kalliita ja lisäävät painoa. Akkukäyttöisissä sähköautoissa ratkaiseva on sähkön tuotanto- ja siirtotapa29 . Mercedes-Benz on investoinut akkumateriaalien käsittely- ja kierrätyslaitokseen, jolla saadaan talteen arvometallit, ml. koboltti. nikkeli ja litium30 . Fortumin akkumateriaalin kierrätyslaitos, Harjavalta, on kapasiteetiltaan EU:n suurin. Laitos vähentää kriittisten raaka-aineiden tuontiriippuvaisuutta. Huipputeknologialla akkujen massasta saadaan talteen 95 % arvokkaista metalleista kuten nikkeli- ja kobolttisulfaatti, jotka käytetään 25Unesco, (2016). Unesco Science Report towards 2030, Paris. 26Luukkaisen Puutarha Oy on Itä-Suomessa, Kiteellä ja Tohmajärvellä toimiva kasvihuoneviljelmä, joka on erikoistunut kasvihuonekurkun tuotantoon. Tällä hetkellä kasvihuoneita on noin 2 hehtaaria, joista 1,4 ha Kiteellä ja 0,6 ha Tohmajärvellä. Yhtiö viljelee kurkut luonnonvalossa ja keinovalotusta käytetään taimituotannossa. Viljelykonsepti antaa hyvät mahdollisuudet vastuulliseen tuotantoon. Paikallisuus on tärkeä. Valtaosa kurkuista myydään Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle. Tuotantotarvikkeet ja palvelut hankitaan paikallisilta tai vähintäänkin kotimaisilta toimijoilta. Perustaja on KTT Pertti Luukkainen kehitti tekoälyperusteisen liiketoimintamallin, jonka avulla tuotanto ohjataan asiakkaiden tarpeiden mukaan ja tulos on ollut taloudellisesti erinomainen. Yritys – Luukkaisen Puutarha Oy 27 Bernd Heid, Christopher Martens, Anna Orthofer: How hydrogen combustion engines can contribute to zero emissions mckinsey.com. June 25, 2021 | Article www.mckinsey.com/industries/automotiveand-assembly/our-insights/how-hydrogen-combustion-engines-can-contribute-to-zero-emissions 28 Toyota's Hydrogen Combustion Engine Has The Potential To Make EVs Obsolete 29 Bernd Heid, Christopher Martens, Anna Orthofer: How hydrogen combustion engines can contribute to zero emissions mckinsey.com. June 25, 2021 | Article www.mckinsey.com/industries/automotiveand-assembly/our-insights/how-hydrogen-combustion-engines-can-contribute-to-zero-emissions 30Mercedes-Benz avasi oman käytettyjen akkujen kierrätyslaitoksen 18.11.24 Sivu 9/29 9 uusien akkukemikaalien tuotannossa. Kierrätettyjen akkumateriaalien kysyntä nousee lähivuosina, kun EU:n uudet akkusäännökset edellyttävät, että akku-, elektroniikka- ja autovalmistajat lisäävät asteittain kierrätysmateriaalien käyttöä akuissa. Valmistajien täytyy varautua uusiin lakimuutoksiin, sillä akkumateriaalien, kuten koboltin, nikkelin ja litiumin, talteenottoa koskevat vähimmäisvaatimukset astuvat voimaan vuonna 2026. Vuonna 2023 Fortum aloitti sähköautojen akkujen kierrätystoiminnan Kirchardtissa, Saksassa, jossa voi esikäsitellä yli 3 000 tonnia akkuja vuodessa, ja se on yhteydessä Harjavallan laitokseen. Fortum työskentelee teollisuuden sivuvirtojen kanssa ottamalla talteen kriittisiä akkumateriaaleja metalliteollisuuden sivuvirroista Torniossa prosessin avulla, joka tuottaa nikkeliä välituotteena31 . Ehdotus 4: Solid-state-akut ovat vaihtoehto hyötyautojen suurikapasiteettisten akkujen tehokkaalle käytölle. Japani voisi olla yhteistyökumppani. Sähkön siirto kuorma-autojen akkuihin vaatii suurjännitejohdot, jotta lataus ei vie liikaa aikaa. Tämä on ongelma Saimaan vesistöalueella, joskin ratkaistavissa. Paras malli, johon Kiina on panostanut, on edistää suurtehoakkujen latauspalveluita, mikä voi olla osa Itä-Suomen akkukeskittymän kehittymisohjelmaa. Kymenlaakso on akkuklusteri. Osana älykästä erikoistumista voi olla akkumateriaalien kierrätys. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kaivosteollisuuden keskittymä, jossa on mahdollista löytää lisää harvinaisia maametalleja. Tämä on laaja-alainen ohjelma, joten sen erillisrahoitus voisi olla luokkaa 20 milj. 3 vuodelle. Saimaan kanavan liikenne on vähäistä. Varustamot eivät saa vakuutuksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Saimalla käytössä olevat alukset ovat pääosin vanhoja. Kaikki muut paitsi puurahdit Vuoksen vesistössä ovat siirtyneet pääosin rauta- ja maanteille. Tähän tarvitaan laivoja ja muuta kalustoa. Esa Lindqvist (Business Finland tausta) korostaa, että Suomessa on vahva laivasuunnitteluosaaminen. Satamat ja laivareitit voidaan varustaa tekoälylaitteilla, jotka mahdollistavat automaation käytön. Saimaan syväväylät mahdollistavat laajat rahtikuljetukset. Liikenteen kehittämisen painopisteet ovat älykkäät alukset, satamat ja laivaväylät, jotta proomut ja muut alukset ml. konttilaivat hallittua vaikeilla laivareiteillä, jossa on matalikkoja. Kymi-kanava olisi Saimaan kanavan sulkeuduttua olennainen vaihtoehto, jotta Suomi voisi toteuttaa TEN-T-liikennestrategian tavoitteet. Sisävesiliikenneverkot ovat jääneet Suomessa sivuun, vaikka niiden vaikutuspiirissä on 2/3 liikennevolyymista ja vaikka vesiliikenne on tehokkain kuljetusmuoto, jolla multimodaaliliikenne voitaisiin toteuttaa Saimaan vesistöalueelta satamaan Suomessa ja Itämeren piirissä ilman rekkojen käyttöä. EUkomission mukaan teiden kulumista tulisi vähentää "kelirikkomaakunnissa". Vesiväylä ei kulu ja raakapuut ja muut materiaalit voitaisiin suoraan kuljettaa tehtaille laivoilla Ehdotus 5: Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen mahdollistaa elinkeinojen älykkään erikoistumisstrategian. Saimaan merkitys on suuri huoltovarmuudelle. Poikittaisliikenne on tärkeä. Kyse on monitavoiteoptimoinnin ongelmasta, jonka perustaksi olisi kerättävä tutkimustietoa ja digitoitua tietoa Saimaan vesistöstä ja sitä ympäröivistä kunnista ja niiden elinkeinoista. Projekti voitaisiin toteuttaa yliopistohankkeena, johon liittyy useita opiskelijoiden opinnäytetöitä ja laitosten panoksia. Kustannukset voisivat olla noin 3 miljoona euroa 3 vuodelle. 31Fortum avaa akkumateriaalien kierrätyslaitoksen Harjavaltaan | Autotoday 18.11.24 Sivu 10/29 10 Finferries hoitaa yhteysalus- ja lauttaliikennettä Suomessa yli 40 reitillä. Yhteydet vaihtelevat suojaisista salmien ylityksistä vaativiin merimatkoihin. Pienet yhteysalukset liikennöivät monien eri pysähdyspaikkojen välissä saaristossa. Finferries toimii jo Savonlinnassa ja yhtiöllä olisi mielenkiintoa investoida uusiin aluksiin ja reitteihin (Mathias Karlsson). Esimerkiksi M.Sc., Aalto Yliopiston alumni, Timo Kiviahon Immo-Ragnar Nordströmin innovaation pohjalta kehittämä F6CCC SaimaaMax on uusiutuvalla sähkökäytöllä toimiva konttialus, jota voisi kokeilla sisävesiliikenteessä 150–300 TEU automatisoidulla alustyypillä. Se voisi tehostaa Saimaan vesistöalueen elinkeinoja ja tuoda turismille uusia mahdollisuuksia, johon liittyisi paikallisen ruuan, kulttuurin ja kulutustavaroiden tarjoaminen turisteille mm. erityisen sisävesimessulaivan avulla. Konttien lastausaika ja purkuaika on noin 60–120 minuuttia - olipa kyseessä puutavara, sahatavara, viljat, lannoitteet, hakkeet, turve, kiviaines, vesi, polttoaineet tai koneet. F6CCC SaimaaMax konttialusautomaatio mahdollistaa älykkään digitaalisuuden. Lisäksi on tarve parantaa sisävesien lossia vastaamaan uusia liikennetarpeita, jossa operoijana voi olla ulkomaisia yrityksiä32 . Meriaura on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin ja erikoislasteihin. Yhtiön kuivalastialukset liikennöivät sopimus- ja hakurahtiliikennettä pääosin Itämerellä ja Pohjanmerellä volyymina 3 milj. tonnia vuodessa. Meriaura (hall. pj. Jussi Mälkiä ja toimitusjohtaja Beppe Rosin) ovat ilmaisseet kiinnostuksen toimia tien avaajana Saimaan alusinvestoinneille. Meriauralla on kansilastialus Saimaan olosuhteisiin. Jussi Mälkiä esittää investointien kannalta keskeiseksi kannusteeksi sopimusjärjestelyt, johon asiakkaat ja investoijat tarvitsevat valtion "vastasitoumuksen" kriisitilanteiden varalle. Ehdotus 6: Jussi Mälkiä ehdottaa Saimaan alusinvestoinneille sopimusmallia, jossa valtio saa oikeuden kalustoon kriisitilanteessa mutta antaa investoijille "turvatakuun" kriisitilanteessa tai 100 % investointitakausta. "Turvatakuu" on edellytys, että Saimalla päästää tehokkaaseen alusten uudisrakennusohjelmaan. Toinen keskeinen edellytys on asiakkaiden pitkäkestoinen sitoutuminen33, joka ei kuitenkaan ole mahdollista, jos ei ole käytettävissä tehokkaita aluksia. Kuten tunnettua laadukas tarjonta luo laadukasta markkinakysyntää (Say'n laki). Alusinvestoinnit ovat suuri investointi, jonka rahoitus riippuen kunnianhimon tasosta voisi olla 50–100 miljoonaa euroa. 

Editor,  18.11.2024 Professori Arto Lahti, Aalto yliopisto, EASA (European Academy of Science and Arts) jäsen, LNG Finland ry 

Copyright, LNG Finland - part of F6CCC Ecosystem
Kaikki oikeudet pidätetään 2012- 2025
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita